Talvikunnostus ennen pakkasia – akku, jäähdytysneste ja pyyhkijät

Talvikunnostus ennen pakkasia – akku, jäähdytysneste ja pyyhkijät

Talvikunnostus kannattaa tehdä ennen ensimmäisiä kunnon pakkasia, koska suurin osa marraskuun aamujen käynnistysongelmista johtuu viasta, joka olisi löytynyt syksyllä 15 minuutin tarkastuksella. Tämä artikkeli on autoilijalle, joka haluaa välttää hinausauton ja kylmän bussipysäkin. Käymme läpi kolme kohdetta, jotka pettävät talvella useimmin: akku, jäähdytysneste ja tuulilasinpyyhkijät. Kerromme myös, mitkä työt voi tehdä itse ja mitkä kannattaa jättää autokorjaamolle.

Etelä-Suomessa ensimmäiset -10 asteen aamut osuvat yleensä marras-joulukuulle, Lapissa ja Kainuussa jo loka-marraskuussa. Talvikunnostus kannattaa siis ajoittaa samaan aikaan kuin renkaanvaihto, jolloin auto on muutenkin nostettuna ja käsillä.

Akku on talvikunnostuksen tärkein yksittäinen kohde

Lyijyakku menettää kylmässä tehoa kemiallisista syistä. -20 asteessa sen käynnistysteho voi pudota noin puoleen, ja samaan aikaan kylmä, jäykkä moottoriöljy vaatii käynnistinmoottorilta enemmän voimaa. Kesällä moitteettomalta tuntunut akku voi siis pettää ensimmäisenä kunnon pakkasaamuna.

Suomen oloissa tavallinen käynnistysakku kestää yleensä 4-6 vuotta. Jos akku on yli viisi vuotta vanha eikä sitä ole testattu, se kannattaa testata nyt. Ammattilainen ei luota pelkkään lepojännitteeseen. Täyteen ladattu akku näyttää levossa noin 12,6-12,7 V, mutta sulfatoitunut akku voi näyttää saman lukeman ja romahtaa silti kuormitettaessa. Kunnollinen akkutesti mittaa kylmäkäynnistysvirran (CCA) ja vertaa sitä akun kylkeen merkittyyn arvoon. Tuloksessa näkyy myös, kannattaako akku vielä ladata vai onko se tullut tiensä päähän.

Monella korjaamolla akkutesti kuuluu huollon yhteydessä veloituksetta, ja erikseen tilattuna se maksaa yleensä 10-30 €. Uusi akku maksaa asennettuna perusautoon noin 120-250 €. Start-stop-järjestelmällä varustettuun autoon tarvitaan AGM- tai EFB-akku, joka maksaa usein 200-350 €. Monissa autoissa uusi akku pitää lisäksi rekisteröidä ohjainlaitteelle diagnostiikkalaitteella, joten akun vaihto ei ole kaikissa autoissa enää kotikonstein tehtävä työ. Lisää akun kunnon tulkinnasta löytyy artikkelista auton akun elinikä ja vaihdon merkit.

Sähköautoissa ja hybrideissä on myös 12 voltin akku. Se huolehtii ohjainlaitteiden ja lukituksen virrasta, ja sen hyytyminen on pakkasella yllättävän yleinen syy siihen, ettei sähköauto ”herää”. Akkutesti kuuluu siis talvikunnostukseen käyttövoimasta riippumatta.

Lohkolämmitin tekee akulle suuren palveluksen. -10 asteessa 1-2 tunnin lämmitys riittää yleensä, ja kovemmilla pakkasilla 2-3 tuntia. Lämmittimen johto ja pistoke kannattaa tarkastaa syksyllä. Haljennut Defa-pistoke tai murtunut johto huomataan usein vasta, kun auto ei aamulla lämpene.

Jäähdytysneste ja pakkasenkesto: mittaa, älä arvaa

Jäähdytysnesteen tehtävä talvella on yksinkertainen: se ei saa jäätyä. Jäätynyt neste laajenee ja voi halkaista jäähdyttimen, lämmityslaitteen kennon tai pahimmillaan moottorin lohkon. Korjauslasku on silloin satoja tai tuhansia euroja, vaikka itse neste maksaa 15-30 € kanisterilta.

Korjaamo mittaa pakkasenkeston refraktometrillä, jolloin tulos on asteen tarkkuudella oikea. Halvat kelluvakuulaiset testerit antavat vain suuntaa. Suomessa tavoitteena on yleensä vähintään -35 °C, ja Pohjois-Suomessa mieluummin -40 °C.

Yleinen myytti on, että mitä enemmän pakkasnestettä, sitä parempi. Asia ei ole niin. Puhdas glykoli jäätyy jo noin -13 asteessa ja siirtää lämpöä huonommin kuin seos. Seos 50/50 kestää noin -37 °C, ja suurin järkevä pitoisuus on noin 60 %. Sitä väkevämpi seos ei paranna pakkasenkestoa, mutta se heikentää jäähdytystä kesällä.

Toinen tyypillinen sudenkuoppa on eri nestetyyppien sekoittaminen. Silikaattipohjaiset perinteiset nesteet ja OAT-pohjaiset pitkäikäiset nesteet (esimerkiksi VAG-ryhmän G12-sarja) voivat seoksena saostua ja tukkia jäähdyttimen kanavia. Lisäneste valitaan auton valmistajan spesifikaation mukaan, ei värin perusteella. Väri ei kerro koostumusta luotettavasti.

Sähköautoissa jäähdytyspiiri hoitaa myös ajoakun lämmönhallintaa, ja neste on usein matalan sähkönjohtavuuden erikoisnestettä. Sen tarkastus ja vaihto kuuluvat korjaamolle, jolla on korkeajännitejärjestelmän käsittelyyn vaadittava pätevyys.

Pyyhkijät ja lasinpesuneste: halpa korjaus, iso vaikutus

Pyyhkijänsulka kuluu Suomessa nopeasti, koska jää, suolaliemi ja hiekka hiovat kumia koko talven. Jos sulka jättää raitoja, ääntelee tai hyppii lasilla, se kannattaa vaihtaa. Laadukas pari maksaa 15-40 €, ja esimerkiksi Boschin tai Tricon sulat vaihdetaan useimpiin autoihin muutamassa minuutissa ilman työkaluja.

Talvella kannattaa harkita talvisulkia tai kumilla suojattuja palkittomia sulkia, koska perinteisen kehikkosulan nivelet jäätyvät helposti. Pyyhkijöitä ei pidä irrottaa jäätyneinä lasista väkisin. Repeytynyt kumireuna on yleisin syy siihen, että lähes uusi sulka on jo ensimmäisenä viikkona käyttökelvoton.

Lasinpesuneste on toinen laiminlyöty kohde. Säiliöön jäänyt kesäneste jäätyy ensimmäisellä pakkasella ja voi rikkoa pesupumpun. Säiliö kannattaa ajaa lähes tyhjäksi ja täyttää -20 tai -40 asteen nesteellä alueen mukaan. Moottoritiellä suolasohjo kuluttaa nestettä yllättävän paljon: talven pitkällä Helsinki-Oulu-matkalla 4 litraa voi kulua yhdellä suunnalla.

Yleisimmät virheet talvikunnostuksessa

Korjaamolla toistuvat samat tapaukset vuodesta toiseen:

– Akku todetaan ”hyväksi”, koska auto käynnistyi lokakuussa. Plusasteilla heikkokin akku jaksaa, joten ilman kuormitustestiä tilanne selviää vasta pakkasella.
– Jäähdytysnestettä lisätään vedellä kesän aikana, ja pakkasenkesto on syksyllä enää -15 °C. Tämä on tavallista autoissa, joiden jäähdytysjärjestelmä vuotaa hitaasti.
– Pyyhkijät vaihdetaan, mutta lasinpesusuuttimet jätetään tukkoon. Neulalla puhdistus ja suuntaus maksavat korjaamolla muutaman minuutin työn.

Lisäksi kannattaa tarkastaa alustan ja kynnysten suojaus ennen suolakautta. Taustaa aiheesta löytyy artikkelista talven aiheuttamat vauriot autoon.

Milloin talvikunnostus kannattaa tehdä korjaamolla

Pyyhkijöiden ja lasinpesunesteen vaihto onnistuu useimmilta itse. Akun testaus, nestemittaus refraktometrillä ja akun rekisteröinti vaativat laitteita, joita kotitallissa harvoin on. Moni monimerkkikorjaamo ja ketjukorjaamo tarjoaa syksyisin kiinteähintaista talvitarkastusta, joka maksaa tyypillisesti 30-80 €. Siihen kuuluvat akkutesti, pakkasenkeston mittaus, valojen ja pyyhkijöiden tarkastus sekä usein myös jarrujen ja renkaiden silmämääräinen tarkastus.

Poikkeuksia on. Jos auto on uusi ja vielä takuuaikana, tarkastus kannattaa yhdistää määräaikaishuoltoon, jolloin huoltomerkinnät pysyvät yhtenäisinä. Jos auto seisoo talven lämpimässä tallissa, akkua kannattaa ennemmin ylläpitää esimerkiksi Ctekin kaltaisella ylläpitolaturilla kuin vaihtaa ennalta.

UKK

Milloin talvikunnostus pitäisi tehdä?
Ennen kuin yölämpötilat laskevat säännöllisesti alle -5 asteen. Etelä-Suomessa se tarkoittaa yleensä lokakuun loppua tai marraskuuta, Pohjois-Suomessa syys-lokakuuta. Renkaanvaihdon yhteydessä tehtynä se ei vaadi erillistä käyntiä.

Riittääkö, että akku käynnistää auton syksyllä ongelmitta?
Ei riitä. Plusasteilla heikkokin akku jaksaa käynnistää moottorin. Vasta kuormitustesti kertoo, riittääkö kylmäkäynnistysvirta pakkasaamuna.

Voiko jäähdytysnestettä lisätä minkä tahansa merkkistä?
Merkki ei ole oleellinen, mutta tyyppi on. Valitse neste, joka täyttää auton valmistajan spesifikaation (esimerkiksi VW TL 774 tai GM Dexcool), äläkä sekoita eri tekniikoilla valmistettuja nesteitä keskenään.

Yhteenveto: kolme tarkastusta ennen pakkasia

Akun kuormitustesti, jäähdytysnesteen pakkasenkeston mittaus sekä pyyhkijöiden ja pesunesteen vaihto vievät korjaamolla alle tunnin ja maksavat yleensä alle 100 €, jos isompia osia ei tarvitse vaihtaa. Ne ovat samalla kolme yleisintä syytä talviseen tienvarsipysähdykseen. Teetä tarkastus ennen ensimmäistä pakkasviikkoa, kun korjaamoilla on vielä vapaita aikoja.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista